Miksi musliminainen käyttää huivia?

Monet luulevat tietävän, miksi musliminaiset käyttävät huivia. Oletetaan, että heidät on joku siihen pakottanut, ja että heidän asemansa perheessä, yhteiskunnassa ym on huonompi vain koska he pukeutuvat miten pukeutuvat. Ei ymmärretä, että huivinkäytöllä ei ole mitään tekemistä yhdenkään toisen ihmisen kanssa. Kysymys on vain ja ainoastaan heidän uskostaan, heidän suhteestaan Jumalaan ja halusta miellyttää Häntä. 

"Naisen sisäinen voima. Todellinen vapaus. Mistä nämä löytää? Mikä määrittää naisen arvon? Avain naisen voimaan, todellinen tie vapautukseen piilee siinä, että emme ole ympäröivän maailman orjia. Se on pelkkä luomus. Sillä hetkellä, kun sallimme minkään muun kuin Luojamme määrittää menestyksemme, epäonnistumisemme, onnellisuutemme ja arvomme, olemme astuneet hiljaiseen, mutta tuhoisaan orjuuden muotoon. Se, mikä määrittää meidän arvomme, menestyksemme ja epäonnistumisemme, on se, mikä hallitsee meitä. Siitä tulee meidän herramme. Se herra, joka määrittää naisen arvon, on ottanut monia muotoja ajansaatossa. Yksi vallitsevampia normeja, joita naisille on asetettu, on ollut miehet. Mutta, mitä me niin usein unohdamme on, että Jumala on kunnioittanut naista antamalla tälle hänen arvonsa suhteessa Häneen, eikä suhteessa miehiin. Silti, länsimaisen feminismin poistettua Jumalan kuvioista, ei ollut muita normeja jäljellä, kuin miehet. Seurauksena tästä länsimainen feministi on pakotettu löytämään arvonsa suhteessa mieheen. Olemme hyväksyneet virheellisen oletuksen siitä, että mies on normi, ja täten nainen ei koskaan voi olla kokonainen ja täydellinen, ennen kuin hän on aivan kuin mies. Hän haluaa tehdä kaiken kuin mies. Ymmärtämättä, että naisen ja miehen arvo piilee juurikin heidän eroavaisuudessaan.

Mutta musliminaisen ei tarvitse alentaa itseään tällä tavalla. Hänen norminsa on Jumala. Jumala antaa hänelle hänen arvonsa. Hän ei tarvitse miestä tekemään tätä. Naisina me emme koskaan saavuta todellista vapautumista, ennen kuin lopetamme yrittämästä matkia miestä, ja alamme arvostaa kauneutta meidän omassa Jumalan antamassa erilaisuudessamme.

Yhteiskunnassa on kuitenkin toinenkin hallitseva herra, joka on määritellyt naisille heidän arvonsa. Tämä on niin sanottu kauneusihanne. Siitä asti, kun olimme pieniä, yhteiskunta on tehnyt meille viestinsä todella selväksi. Se kuuluu näin: 'ole laiha, ole seksikäs, ole puoleesivetävä tai et ole mitään'. Joten meidät opetettiin meikkaamaan itsemme kauniiksi ja pukeutumaan lyhyisiin hameisiin. Meitä ohjattiin antamaan elämämme, vartalomme ja kunniamme voidaksemme olla kauniita. Me aloimme uskoa, että teimme mitä tahansa, olemme arvokkaita vain, jos voimme miellyttää ja olla kauniita miehiä varten. Joten vietimme nuoruutemme Cosmopolitanin kansia katsellen, ja annoimme vartalomme mainostajien myytäviksi. Me olimme orjia, mutta he opettivat meille, että olemme vapaita. Me olimme pelkkiä objekteja, mutta he vannoivat, että se on menestystä. He opettivat meille, että elämämme tarkoitus on olla esillä, vetää puoleemme katseita ja olla kauniita miehiä varten. He saivat meidät uskomaan, että vartalomme on luotu mainostamaan autoja. Mutta he valehtelivat. Vartalomme ja sielumme on luotu jotain paljon korkeampaa varten.

Musliminaisella on siis korkea ja kunnioitettu asema. Mutta se ei ole suhteessamme miehiin, ei olla kuten he, eikä miellyttää heitä. Arvoamme naisena ei ole mitattu lantiomme ympärysmitan mukaan eikä sillä, kuinka moni mies pitää meistä. Arvomme mitataan toisenlaisella, korkeammalla asteikolla. Tarkoituksemme elämässä, huolimatta siitä, mitä muotilehdet sanovat, on jotain korkeampaa, kuin vain se, että näytämme hyviltä miehiä varten. Meidän täydellistymisemme tulee Jumalalta ja suhteestamme Häneen. Ja silti siitä asti, kun olimme pieniä, me naiset olemme oppineet, ettemme koskaan tule täydellisiksi, ennen kuin mies tulee täydellistämään miedät. Meille opetettiin, että olemme avuttomia, kuten Tuhkimo, ellei prinssi tule pelastamaan meitä. Kuten Prinsessa Ruususelle, meille opetettiin, että elämämme ei kunnolla ala ennen kuin Prinssi Uljas suutelee meitä. Mutta juttu on siinä, ettei yksikään prinssi voi täydentää sinua, eikä yksikään ritari pelastaa sinua. Vain Jumala voi. Prinssisi on vain ihminen, jonka Jumala saattaa lähettää olemaan kumppanisi, ei pelastajasi. Ilo silmällesi, mutta ei ilma, jota hengität. Ilmasi on Jumalassa. Sinun pelastuksesi ja täydellisyytesi on Hänen läheisyydessään. Ei minkään luodun asian läheisyydessä. Ei läheisyydessä prinssiin, ei läheisyydessä muotiin, tai kauneuteen, tai tyyliin. Joten unohtakaamme nämä asiat, joita olemme oppineet. Nouskaamme seisomaan ja kertokaamme maailmalle, että emme ole orjia millekään! Emme muodille, kauneudelle, emmekä miehelle. Olemme orjia Jumalalle, Jumalalle yksin. Kertokaamme maailmalle, että emme ole täällä miellyttääksemme miehiä vartalollamme, olemme täällä miellyttääksemme Jumalaa. Joten teille, jotka tarkoitatte hyvää ja toivotte "vapauttavanne" meidät, hymyillen sanomme: "Kiitos, mutta ei kiitos". Emme ole täällä julkista ihailua varten, ja vartalomme ei ole julkista kulutusta varten. Pitäkäämme huolen siitä, että maailma tietää, että meitä ei koskaan alenneta objekteiksi, jalkapariksi, jolla he myyvät kenkiä. Sielumme, sydämemme ja luonteemme kauneus määrittelee arvomme. Joten emme palvo heidän kauneusihanteitaan, emmekä alistu heidän muotitiedolleen.

Palaan takaisin siihen, miten ja mistä nainen voi löytää voimansa. Todellinen vapautus ja voima löytyvät vain siitä, että vapauttaa itsensä kaikista muista herroista, kaikista muista normeista. Musliminaisina meidät on vapautettu tästä hiljaisesta orjuudesta. Me emme tarvitse yhteiskunnan kauneisihanteita määrittelemään meidän arvoamme. Meidän ei tarvitse olla kuin miehet saadaksemme kunnioitusta. Eikä meidän tarvitse odottaa prinssiä pelastamaan tai täydentämään meitä. Meidän arvomme, meidän kunniamme, meidän pelastuksemme ja täydellisyytemme ei löydy ympäröivän maailman palvomisesta. Vaan Jumalan."

Käännetty Yasmin Mogahedin luennosta: